Valinta ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen välillä on ollut Norjassa tuomioistuinten varsin laajassa harkinnassa ilman, että asiasta on säädetty laissa. Norjan rikoslakiin ei sisälly erillistä rangaistuksen määräämistä koskevaa yleisnormistoa. Rangaistuksen määräämisen ohjauksesta on vastannut pääosin Norjan korkein oikeus, joka on kiinnittänyt runsaasti huomiota rangaistuksen määräämisen ongelmiin ja antaa usein oikeuskäytännön ohjeiksi tarkoitettuja ennakkopäätöksiä.
Työryhmän mietintö Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset (Mietintöjä ja lausuntoja 2/2018) julkaistiin 2 päivänä maaliskuuta 2018. Työryhmä oli arvioinut useita vaihtoehtoisia ratkaisuja oheisseuraamusjärjestelmän kehittämiseksi. Eri vaihtoehtoja punnittuaan työryhmä päätyi ehdottamaan oheisseuraamuksia koskevan järjestelmän täydentämistä siten, että 21 vuotta täyttäneenä rikoksen tehneelle syytetylle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Ehdotettava valvonta voitaisiin tuomita, jos se olisi tekijän aikaisempi rikollisuus, hänen henkilökohtaiset olonsa ja rikokseen johtaneet seikat huomioon ottaen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Ehdotuksella voi pitkällä aikavälillä olla myös Rikosseuraamuslaitoksen kustannuksia vähentävä vaikutus. Tällainen syntyy vankipäivien kustannuksissa, jos uutta ehdollisen ja valvonnan yhdistelmää aletaan tuomita tilanteissa, joissa nykyään tuomitaan ehdotonta vankeutta.
Yhdyskuntapalvelu vakinaistettiin Tanskassa lailla vuonna 1992. Nykyisin yhdyskuntapalvelu voidaan tuomita ehdollisen tuomion oheisseuraamuksena. Se voidaan myös yhdistää sakkoihin, ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja ennenaikaiseen ehdonalaiseen vapauttamiseen.
Palvelupaikan löytämisessä oheisseuraamusta suorittaville muihin yhdyskuntapalveluun tuomittuihin verrattuna ei yleensä nähty eroa. Jos eroa oli, paikan löytämisen helppous perustui asiakkaan hyvään käytökseen ja työhistoriaan. Toisaalta osa palvelupaikoista ei ota vastaan seksuaalirikoksista tuomittuja, mikä vaikeuttaa paikan löytämistä.
Koska laki on luonteeltaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva kokoava kodifikaatio, mahdollisia uusia yhdyskuntaseuraamuksia koskeva täytäntöönpanosääntely on ensi sijassa perusteltua sijoittaa siihen.
Aikuisten valvonnan lähtökohdaksi voidaan ottaa se erityisestävä kriteeri, että valvonta on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Tähän tavoitteeseen pyritään valvontatapaamisilla, mahdollisesti päihdehoitoa sisältävillä tukitoimilla sekä Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatyöllä. Kun valvontaa ei voida liittää kaikkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, täytyy valvonnan tarpeen edellytyksiä edelleen täsmentää. Valvonta tulee suunnata tapauksiin, joissa sille voidaan katsoa olevan erityinen tarve. Tässä vaikuttavat paitsi mahdollisten uusien rikosten todennäköisyys, myös niiden vakavuus. Muita arvioinnissa vaikuttavia tekijöitä ovat henkilön elämäntilanne ja mahdollisuudet puuttua siihen valvonnan tarjoamin keinoin. Koska valvonnalla pyritään estämään rikosten uusimista, on kysyttävä, mitkä tekijät merkittävällä tavalla viittaavat rikosten uusimisen todennäköisyyteen. Tässä voidaan ensinnäkin kiinnittää huomiota yleiseen tutkimustietoon, jonka mukaan ehdollinen vankeusrangaistus on uusimisnäkökulmasta kohtalaisen tehokas – selvälle enemmistölle ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomituista tällainen tuomio jää ainoaksi. Voidaan siis todeta, että tilastollisesti suurimmassa osassa ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomituista erityisestävää tarvetta valvonnalle ei olisi.